Historia

Ensimmäiset maininnat Kellahden kylästä, nimellä Kelefierd, löytyvät asiakirjoista jo
vuodelta 1540. Suuret maa-alueet Satakunnan rannikkoseudulta, mm. Kellahden kylän
alueet kuuluivat siihen uskollisuuden osoitukseen, jonka ratsumestari Otto von Grothusen sai lahjoituksena v. 1614 Ruotsin kuninkaalta.

Ensin Lyttylän kartanoa isännöinyt Grothusen siirtyi sittemmin Kellahden säterin isännäksi kokoamalla kylän tilat säterikseen. Myöhemmin tästä tilasta muodostettiin kaksi erillistä tilaa, Kellahden säteri ja ratsutila. Kellahden säteri on kuulunut Avellan –suvulle 1700- luvulta alkaen, rustholli ostettiin nykyiselle omistajasuvulle huutokaupassa v. 1868. Kartanot rakennuksineen ja puistoineen antavat vielä tänä päivänäkin historiallisen leimansa kylän maisemaan.

Kellahden koulu rakennettiin tilallisten pontevien toimien ansiosta v. 1882 Männistön
mäelle. Koulu toimi vuodesta 1882 vuoteen 1972 kyläläisten opinahjona. Koulurakennus
on vielä hyvässä kunnossa, nykyään Porin kaupungin omistama ja kaupungin vanhimpia
koulurakennuksia. Kunnallisneuvos ja valtionpäivämies Edvin Avellanilla oli merkittävä rooli niin kansakoulun perustamisessa kotikyläänsä kuin yhden Suomen vanhimman kyläkirjaston syntyyn Ahlaisiin. Ylikylän ja Alakylän koulupiirit muodostettiin v. 1937 kylän suuren lapsimäärän vuoksi. Kellahden Alakylään rakennettiin koulu v.1953.

Kellahden Ärholmassa oli merkittävä laivanrakennusveistämö 1800 –luvulla. Kellahden
varvilla rakennettiin mm. kauppahuone W. Rosenlew & Co:yn purjelaivoja, jotka seilasivat menestyksekkäästi maailman merillä.

Runsas torppariväestö työskenteli ahkerasti Kellahden kartanoissa. Uuden maanvuokralain toteutumisen jälkeen he jatkoivat itsellisinä pienviljelijöinä maata viljellen ja karjaa pitäen.

Sodan jälkeen, vuosina 1945 – 1946, Kellahdelle asutettiin 13 siirtolaisperhettä. Suurin
osa perheistä tuli Hiitolan pitäjästä, Kilpolan saaresta. Kartanoilta lunastettiin karjalaisille tiloja, jotta he pääsivät normaaliin elämän alkuun.

Talvi – ja jatkosodan taistelut vaativat seitsemän kellahtelaisen nuoren miehen hengen.
Pronssilaatta näiden sankarivainajien muistoksi hankittiin ja sijoitettiin Kellahden
koulun seinään v. 2000.

Kellahden kylässä oli parhaimpina aikoina lukuisia kauppoja ja oma postitoimistokin.
Kylässä toimineet palvelut ovat kuitenkin loppuneet yksi toisensa jälkeen. Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990 – luvun alussa.

Lähde: http://www.karhuseutu.fi/files/173/Ahlainenks.pdf